Geordie Beef an Broon

perjantai 6.11.2009 klo 23.10

Talouteemme hankittiin valurautapata, joten päätin kokeilla tehdä sillä pataruokareseptiä, jonka löysin Unto Tikkasen kirjoittamasta Viinin ja oluen lähteillä -kirjasta. Alkuperäinen resepti on otsikon mukainen Geordie Beef an Broon, joka on siis Geordien murretta ja tarkoittaa naudanlihapataa paikallisella alella höystettynä.

Valurautapata teki tehtävänsä, sillä ruoka osoittautui tosi maukkaaksi, vaikka jouduinkin tyytymään eri merkkiseen olueen, kun en newcastlelaista löytänyt. Valkosipuliperunat sopivat erittäin hyvin padan kylkiäiseksi. Valkosipuliperunoiden loputtua söin viimeisen annoksen padasta lyhyen pastan kera ja sekin toimi vallan mainiosti. Ohje tulee tässä sekä alkuperäiskielellä että suomeksi.

Geordie beef an broon

(Reelly gan te toon)

Sorves six

  • 2½ lb stewin steak
  • 1½ oz flour
  • 2 oz drippin
  • 1 large onion
  • 1 tablespoon tomato puree
  • 1 tablespoon mild mustard
  • 1 pint Newcassel Broon
  • salt an pepper

Heat the oven te 325 °F. Mix the flour wi salt an pepper. Cut the meat in te wan inch cubes an tossem in the flour.

Melt the drippin. Aah knaa, oil’s new-gangled but drippin tastes bettor! Broon the meat at onions, then storr in the tomato puree an mustord.

Belnd in the Broon (it blends in anywhere) an add plenty of salt an pepper.

Bring the boild an then transfor te a casselrole. Cook for 2½ hours or till the mat’s tendor.

Newcastlelainen naudanlihapata

kuudelle hengelle

  • reilu kilo raavaanlihaa
  • 40 g vehnäjauhoja
  • 50 g paistirasvaa
  • iso sipuli
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • 1 rkl mietoa sinappia
  • tuoppi Newcastle Brown Alea
  • suolaa ja pippuria

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi ja pyöräytä jauhoissa. Kiehauta rasva, ruskista lihakuutiot pienissä erissä ja pyöräytä ne tomaattipyreessä ja sinapissa. Ruskista vielä sipuli.

Laita sipuli, lihakuutiot, olut ja paljon suolaa ja pippuria pataan ja anna hautua 170-asteisessa uunissa 2,5 tuntia.

Kiekkogolf

maanantai 17.8.2009 klo 22.46

Alkukesästä avattiin Helsingin Siltamäessä uusi kiekkogolfrata, jota olenkin tahkonnut viime aikoina. Täytyy kiittää erityisesti Helsinkiä ja Vihtiä lähialueen hienoista ja ilmaisista (!) radoista.

Siltamäessä oli aluksi muutamilla väylillä tiheään kasvanutta heinää ja nokkosta, mutta nyt melkein kaikki väylät on siistitty hyvään pelikuntoon. Harvat miinukset radalla tulee enää hyvällä säällä väylien keskellä loikoilevista lajista tietämättömistä auringonottajista, joiden vuoksi ei aina pysty heittämään.

Olen suunnitellut muutamien Etelä-Suomen 18-väyläisten ratojen kiertämistä tutustumismielessä, mm. Hangon ja Tampereen. Liitokiekko.comissa on Suomen radat kartalla ja listattuna.

Itse olen käynyt heittämässä muutamia ratoja läpi pääkaupunkiseudun lähellä ja niistä alkaa olla muodostunut aika hyvät mielipiteet. Alla omat näkemykseni kiekkogolfratojen hyvistä ja huonoista puolista ja kiertämäni lähiradat järjestettynä niiden perusteella.

plussat

  • vaihtelevat maastonmuodot
  • vaihtelevat esteet väylillä (puita/aukeaa/vettä)
  • vaihtelevat väylien pituudet
  • palveluja (vesipiste/vessa/kioski/eväspaikkoja)
  • kunnolliset korit ja teet
  • täysi 18-väyläinen rata

miinukset

  • aluskasvillisuus, johon kiekko häviää, erityisesti nokkoset
  • ulkoilureitti = ihmisiä
  • ulkoilualue = auringonottajia
  • rikottavia autoja/ikkunoita
  • mutainen maasto

rata-ranking

  1. Vihti/Ojakkala (entinen): +5 -1
  2. Vihti/Nummelanharju: +5 -1
  3. Helsinki/Meilahti: +5 -2
  4. Helsinki/Siltamäki: +4 - 2
  5. Helsinki/Tali: +4 -3
  6. Kerava/Keinukallio: +4 -3
  7. Vantaa/Päiväkumpu: +3 -2
  8. Vantaa/Simonmetsä: +3 -2
  9. Janakkala/Kiipula: +2 -1

Cembalointia

torstai 25.6.2009 klo 23.51

Olen nauttinut vuoden vaihteesta lähtien suuresti viikottaisista cembalointituokioista Oulunkylän kirkossa. Eilen esitimme kirkon kesäkahvilassa vanhaa musiikkia Simon ja kesäkanttori Aarnen kanssa. Uskaltauduin jopa laulamaan kitarasäestyksellä cembaloinnin lisäksi. Ohjelmistomme oli seuraava:

  1. John Dowland: Frog Galliard (Simo)
  2. J.S. Bach: Bourrée (BWV 831) (minä)
  3. Bach: Cembalokonsertto numero 5, f-molli; osa 2, Largo (BWV 1056) (minä)
  4. Dowland: Can She Excuse My Wrongs? (minä + Simo)
  5. Dowland: Come Again (minä + Simo)
  6. G. F. Händel: Ombra mai fu (Aarne + minä)
  7. Giuseppe Giordani: Caro mio ben (Aarne + minä)
  8. Antonio Vivaldi: Luuttokonserto d-duurissa (RV93) (Simo + minä)
    1. Allergro
    2. Largo
    3. Allergro

Kun säestin Aarnen laulamia aarioita, tuli mieleen, että oman lauluääneni harjoittaminen voisi olla paikallaan. Mutta toisaalta, Dowlandin lauluja sopii laulaa ilman klassista äänenmuodostusta – niin kuin yllä linkkaamissani Stingin levytyksissä, eikö vain? :)

Olin harjoitellut myös Bachin c-mollin Fantasiaa (BWV 906), mutta se ei ennättäny tähän konserttiin mukaan… ehkä se kuullaan vielä jossain minun soittamanani. Kappale on nimittäin tosi nätti ja melko haastavakin.

cembalo
Kiitokset Mikolle cembalokuvasta!

Piraatti-YLE?

torstai 19.3.2009 klo 23.56

YLE/The Pirate Bay
Katsoin eilen YLEn FST5-kanavalta mielenkiintoisen dokumenttiohjelman The Pirate Baystä. Ohjelma on hyvin ajankohtainen, sillä siinä käsiteltiin sekä TPB:n meneillään olevaa oikeudenkäyntiä että tekijänoikeuden haasteita internetissä.

Huomasin, että ohjelman taustamusiikkina oli käytetty paria kappaletta Nine Inch Nailsin tuoreelta, netissä julkaistulta The Slip -albumilta. The Slip sopi hyvin kyseisen dokkarin taustamusiikiksi äänimaailmansa ja tunnelmansa vuoksi – ja ennen kaikkea siksi, että NIN julkaisee musiikkinsa nykyisin ilman levy-yhtiötä ilmaiseksi netissä. Kaiken kukkuraksi The Slip on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, joka mm. antaa luvan käyttää musiikkia osana muita uusia teoksia (kuten tv-ohjelmia), näillä lisäehdoilla:

  • alkuperäisen teoksen tekijä (eli Nine Inch Nails) on ilmoitettava
  • teosta (The Slip -albumia) ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin
  • jos teosta (The Slipiä) käytetään uuden teoksen pohjana, tulee syntynyt teos jakaa samalla lisenssillä

YLEn dokumentissa ei kuitenkaan mainittu sanallakaan alkuperäisteosta, eikä tv-ohjelmaa oltu lisensoitu Creative Commons -lisenssillä!

Voihan olla, että YLE olisi sopinut musiikin käytöstä erikseen CC-lisenssin ohi, mutta taustamusiikin tekijän mainitsematta jättäminen vaikuttaa epäilyttävältä joka tapauksessa. Netistä ladatun musiikin luvaton käyttö (eli CC-lisenssiehtojen rikkominen) olisi aika ironista juuri tämän dokumenttiohjelman yhteydessä, sillä dokumentissa kritisoidaan useaan otteeseen musiikin nettilatailua.

Lisää Spotifystä

keskiviikko 18.3.2009 klo 23.22

Spotify
Jatkanpa vielä eilisestä aiheesta.

Last.fm ja Spotify

Rupesin käyttämään viime lokakuussa Last.fm:ää, joka tallentaa tiedot (koneella) kuuntelemastani musiikista ja ehdottaa sen perustella minulle uutta musiikkia ja tarjoaa sosiaalisia verkkopalveluja musiikkimakujen ympärillä. Spotify täydentää tätä yhtälöä näppärästi.

Nyt norjalainen Vilhelm K. Vardøy keksi kirjoittaa erinomaisen sovelluksen, joka ehdottaa uutta Spotifystä löytyvää musiikkia oman Last.fm-profiilin perusteella. Sovellus löytyy osoitteesta http://lutt.se/lastfm+spotify+new/.

Käyttöjärjestelmätuki

Kehutaan vielä: Spofity löytyy sekä Windowsille että Mäkille! Ja mikä parasta: Windows-versio toimi heittämällä omassa 64-bittisessä Linuxissanikin Winen avulla.

Spotifyn URI-osoitteet

Kehut eivät tahdo loppua: yksi Spotifyn saavutus on URI-osoitteet, joilla voi viitata esimerkiksi kappaleeseen, artistiin, albumiin tai soittolistaan. Esimerkiksi tänään löysin lopulta Prodigyn uuden albumin Invaders must die Spotify-osoitteesta spotify:album:1kwRrjhURNyJLXEfCQEsbz.

Osoitteet saa toimimaan ainakin Firefoxissa helposti tämän ohjeen avulla.

Maantieteelliset rajoitukset

Edellisestä päästäänkin ensimmäiseen valitusvirteen: kyseinen tuore Prodigyn albumi ei ole kuunneltavissa Suomessa! Miksei? –Ilmeisesti levy-yhtiöt elävät Spotify-diileissäkin viime vuosituhatta ja haluavat kontrolloida levitystä maantieteellisin rajoituksin… toivottavasti näistä kuluttajia kiusaavista rajoituksista päästään eroon joskus, niin musiikin kuin liikkuvan kuvan puolella.

Spotify Premium

Spotify on vahvassa nousujohteessa (Hesarissakin oli juttu hiljattain), ja tähän mennessä kaikki palvelusta löytyvä on ollut suurimmaksi osaksi positiivista. Mainoksiakaan ei tule mielestäni liikaa ilmaisessa käytössä. Pitää toivoa, että linja on sama jatkossakin, eikä tämä lysti muutu joku kaunis päivä vain maksavien Premium-käyttäjien huviksi.