Eilen Apple lunasti Macworld 2006:ssa odotukset ja julkaisi ensimmäiset Intel-prosessorein varustetut mäkkinsä: uuden iMacin ja MacBook Pron. Steven keynote-puhe oli tavanomaista hehkutusta, yleisön reaktioista tulee lähinnä mieleen herätysjuhlat. Intel-mäkkien tv-mainos oli hyvä esimerkki omasta tyylilajistaan:

The Intel chip.
For years it’s been trapped inside PCs,
inside dull little boxes,
dutifully performing dull little tasks
when it could have been doing… so much more.
Starting today, the Intel chip will be set free
and get to live life inside a Mac.
Imagine the possibilites.

Applen Phill Schiller kertoi haastattelussa, että Windowssin asentamista uusiin mäkkeihin ei ole estetty mitenkään. Macrumorsin keskusteluista voisi ymmärtää, että kyllä Windowsin saa toimimaan niissä. Minkäköhänlainen on intel-mäkeissä käytetyn raudan ajurituki Windowssissa ja Linuxissa? Kuinka vaikeaa on säätää buuttivalikko multibuuttia varten?

Kolikon toinen puoli on uusien mäkkien mukana toimitettava, ensiimäinen kotikäyttöön tarkoitettu intel-versio Mac OS X:stä. Tähän mennessä vain Apple-ohjelmistokehittäjillä on ollut mahdollisuus käyttää kehityskäyttöön tarkoitettua intel-osx-versiota. Koska nähdään ensimmäinen osx-asennus tavallisella (ei Applen) x86-raudalla?

Tammikuinen Praha oli hurmaava, mutta kolea. Onnistuimme välttämään välipäivien lumimyräkät, joten lunta oli vain vähän, siellä täällä.

Kaarlensilta ja linna

Hostelli

Hostellimme U Melounu oli kaikin puolin positiivinen yllätys. Saimme privaattihuoneemme rauhallisesta siipirakennuksesta, joka reunustaa kivaa sisäpihaa (kesällä varmasti upea paikka). Huone oli yllättäin pitkulaisen muotoinen, joten sängyt olivat erillään. Hinta kahden hengen huoneesta oman kylppärin kanssa, 24 €/yö/hlö, oli mielestämme kohdallaan.

Hostel U Melounun sisäpiha

Ravintolat, kahvilat ja kapakat

• Klub Architektů (Betlémské náměstí 169/5 a, Staré Město): ravintolassa upea miljöö, ruoka ja hintataso ok. Tarjoilija kuitenkin mokasi ja ymmärsi minun tilanneen eri ruokaa. En jaksanut valittaa asiasta saatuani väärän ruoan, joten sain sitten maistaa tšekkiläistä perinneruokaa, häränlihasiivuja ja leipämykyjä kermakastikkeessa, eikä se ollut mitään kovin maukasta.
• Cukrkávalimonáda (Lázeňská 7, Malá Strana): mukava pieni kahvila, jossa Paula sai tosi muhkeaa kaakaota, kirjaimellisesti kuumaa suklaata!
• Fischer cafe (Jakubská 6, Staré Město): miellyttävä ravintola alakerrassa. Chick.
• U Zavěšenýho kafe (Úvoz): Roikkuvan kahvin kahvilassa hinta ja tarjonta olivat todellakin kohdallaan. Seudulla kivoja pikkuliikkeitä ja -gallerioita.
• Fr. Odkolek -kahvila (Rytířská 12): klassinen miljöö, ihanat tuoksut ja maukas sacher
• Kolkovna (V Kolkovné 8, Staré město): ravintolassa hyvät maggarat, muu ruoka ja miljöö. Palvelun kanssa sai olla tarkkaana, että sai vain sitä mitä tilasi (tästä olikin varoitettu).
• U Budovce -kahvila (Tynská 7): aivan ihastuttava interiööri, hyvää musiikkia, makeat suupalat ei aivan tuoreita
• ”Norjalais-suomalainen” Los v Oslu (Hirvi Oslossa, Perunova 17): kalapainotteinen menu ei kuitenkaan houkutellut
• Kehuttu U Pinkasů -oluttupa (Jungmannovo náměstí 15/16): keittiön puoli ei tunnelmainen tai muutenkaan kummoinen, varsinkaan ruoan puolesta. Baarin puolella tuntui olevan hyvä meininki.
• Pivovarský pivovar -panimoravintola (Lípoa 15, Nové město) löydettiin hostellin läheltä — liian myöhään.

Muuta

• Bric-a-brac-antiikkiliikkeet (Týnská 7), kivaa, mutta kallista vanhaa tavaraa.
• A cappella/urku-konsertti Bazilika sv. Jakubassa (Malá Štupartská 6). Niitä harvoja ei-turistihintaisia (250/150 Kč). Kylymä kirkko, hyvää musaa.
• Václavské náměsti -kauppakatu: Jotain aivan muuta.

@ Helsinki-Vantaa, ČSA:n lentokone

Koneessa vieressämme sattui istumaan Suomesta kotimaahansa matkalla ollut Janek, joka on Helsingin yliopistossa töissä. Hän kertoi mielenkiintoisia juttuja Tšekeistä ja Suomesta, omasta näkökulmastaan.

Janek oli ollut muutama vuosi takaperin lomamatkalla Pietarissa. Hänelle Aurora-laivan näkeminen oli merkittävä tapahtuma, sillä laiva oli hänelle lapsuuden myytti. 80-luvulla Tšekeissä koululaisten piti piirtää valokuvan perusteella kyseinen laiva (Venäjän) vallankumouksen muistopäivänä ja luokan paras piirrustus valittiin.

Kommunistiajan lapsuus Itä-Euroopassa kuulosti karulta, jopa epätodelliselta omiin korviin. Rock-musiikki oli kuulemma enemmän ja vähemmän kiellettyä. Se ei soinut radiossa eikä levyjä voinut ostaa Tšekeistä, mutta ulkomailta tuodut levyt sai pitää. Ulkomaillekin pääsy oli hankalaa: yleensä koko perhe ei saanut samanaikaista poistumislupaa, jotta he eivät hakisi turvapaikkaa yhdessä vaan palaisivat kotimaahansa. Suomi oli ”helppo” maa, sillä Suomesta turvapaikanhakijat olisi tietysti palautettu ilman suurempia pulinoita.

Uskonto kuulemma tukahdutettiin, vaikka sitä ei ilmeisesti suoranaisesti kielletty. Nykyisinkin 59 % tšekeistä ei tunnusta uskontoa ja on luokiteltu ateistiksi. Janek kertoi isänisänsä olevan uskonnollinen ja vielä 50-luvulla hänen isänsä kastettiin. Isä kuulemma sanoo olevansa uskova ”mutta ei ole”. Janek itse taitaa kuulua maan enemmistöön eli uskonnottomiin.

Janekin lapsuudessa venäjä oli pakollinen kieli koulussa. Vielä 16-vuotiaana (90-luvun alussa, veikkaisin) Janek osasi puhua sujuvasti venäjää, mutta sittemmin opiskeltaviksi kieliksi vaihtuivat englanti ja saksa, eikä hän enää puhu venäjää ollenkaan. Yliopistoissakin piti kuulemma aiemmin tenttiä kommunismin ja marxismin perusteita.

Kyselin tietysti Janekin mietteitä Suomesta ja eroja Tšekkeihin verrattuna. Janekin mielestä Suomessa eläminen on suhteessa palkkoihin suunnilleen samalla tasolla kuin Tšekeissäkin, poikkeuksena tästä ovat kuitenkin oluet. Lopulta Suomi sai paremman elintasoarvosanan hintojen stabiiliuden vuoksi, Tšekeissä hinnat ilmeisesti nousevat jyrkästi, joten Suomi tuntui siinä mielessä paremmalta paikalta asua.

Luin myöhemmin Prahan Lonely Planetista mielenkiintoisen faktan: Prahalaiset nousivat kapinaan natsimiehittäjiänsä vastaan 5.5.1945 ja vapauttivat kaupungin lopulta 8.5. Neuvostojoukot saapuivat ”vapauttamaan” kaupungin 9.5., joten kommunismiaikana vapautuksen muistopäivää juhlistettiin 9. päivä, nykyisin se on 6. toukokuuta.

ČSA:n tarjoama lentokoneruoka oli ihan hyvää ja mukana tuli muuten pienet brandypullot.