Ison suomen kieliopin verkkoversio VISK julkaistiin hiljattain. Tämä 2004 ilmestynyt järkälemäinen hakuteos on nyt toimitettu nimenomaan verkkokäyttöä varten. Verkkokirja on erinomainen lähde erityisesti kielen opiskelijoita ja tutkijoita varten, mutta pitää muistaa hakuteoksen alkuperäinen tavoite:

”ISK on deskriptiivinen kielioppi: se ei sisällä oikeinkirjoitusohjeita eikä kielenhuollollisia kannanottoja.”

Kun haluaa tarkistaa esimerkiksi oikeinkirjoitukseen liittyviä arkipäivisiä kieliongelmia, ovat parhaita lähteitä edelleen

• Jukka Korpelan kokoamat aineistot suomen kielestä
• Kielitoimiston ohjeet ja suositukset Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivuilla
• sekä tietysti Pirkko Leinon Suomen kielioppi vuodelta 1997, joka onneksi löytyy meiltä hyllystä.

Se on siinä. Kävin tänään hakemassa sitomosta ja palautin kansliaan.

Jaksoin sitten lopulta vääntää ladonnan kuntoon XeTeXillä. Muutamat LaTeX-paketit, kuten hyperref ja acronym, eivät tahtoneet toimia ihan ongelmitta XeTeXin kanssa. Hyperref-määritykset kannattaa ainakin laittaa ihan preamblen loppuun, ja otsikoissa ja kuvateksteissä kannattaa välttää acronym-komentojen käyttöä tai ainakin vaihtaa ne pois sisällysluetteloon menevistä teksteistä.

Oma BibTeX-tyyli syntyi sen sijaan kivuttomasti. Tyyli mahdollistaa lähinnä lähdeluettelon tunnisteiden (label) määräämisen itse.

Kuten lokista näkyy, alkoi tehokkain (ja työläin) kirjoittamisen vaihe maaliskuussa, joten ei ihme ettei ole tullut blogattua. Nyt voisin yrittää palata päiväjärjestykseen blogin kirjoitustahdin osalta.

Eduskunnassa on tekeillä laki lukukausimaksujen (3 000–12 000 euroa vuodessa) keräämiseksi ETA-alueen ulkopuolisilta yliopisto-opiskelijoilta. Viime päivinä Hesarissa muutama ulkomaalainen kirjoittaja on arvostellut lukukausimaksuja mm. niiden epätasa-arvon takia ja siksi, että ne eivät oikeasti paranna yliopistojen taloutta.

Omasta mielestäni nykyinen tilanne on myös epätasa-arvoinen, sillä eihän suomalaisetkaan voi lähteä minne tahansa ilmaiseksi opiskelemaan. IMAO, Suomen valtion tehtävä ei ole kouluttaa koko maailmaa, ja ehdotetun kaltaiset lukukausimaksut olisivat hyvä idea. Lukukausimaksuilla ei pitäisi kuitenkaan yrittää tehdä tuottoa.

Suomalaisten yliopistojen ensisijainen tehtävä on suomenkielinen koulutus, eikä kansainvälistyminen ja ulkomaisten opiskelijoiden vaatima erikielinen opetus saisi viedä resursseja pois tästä. Nykyisin esimerkiksi TKK:lla opiskelee silmiinpistävän paljon aasialaisia ulkkareita, joista useimmat eivät jääne Suomeen työskentelemään ja maksamaan veroja.