Jotkut ovat epäilleet tätä tekniikan ihmettä, mutta se todella toimii. Kas näin:

1. Ensin laitetaan uudet perunat pesuriin

2. Sitten pyöritellään lyhyesti järven pinnassa ja välillä ilmassa

3. Avot, perunat on puhtaat ja valmiina kattilaan!

Jos näet jossain tällaisen myynnissä, niin kerro heti!

Ja tässä tulevat tuomarien armolliset kommentit elokuvastamme:

Katso loputkin finaalielokuvat Uneton48:n finaalitapahtuma-sivulta tai Youtubesta.

Kilpailun voittaja ratkeaa yleisöäänestyksellä. Voit äänestää meidän elokuvaamme 17.6.2010 mennessä tekstaamalla UNETON 9 numeroon 16130. Tekstiviesti maksaa 0,95 €/kpl. Vain yksi viesti/liittymä.

Osallistuin pari viikkoa sitten Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun elokuvakerho Montaasin joukkueessa. Kisassa piti tehdä 3-7 minuutin pituinen lyhytelokuva 48 tunnin aikana. Ryhmällemme arvottiin genreksi propaganda- tai opetuselokuva. Elokuvassa piti lisäksi esiintyä nämä elementit:

• roolihahmo: sisko tai veli, auttaja
• vuorosana: “Se on käsityötä”
• jotain muuta tupakoinnin sijaan kohtauksessa, jossa tyypillisesti yksi tai useampi roolihenkilöistä tupakoisi

Ehdimme kuin ehdimmekin käsikirjoittaa, kuvata, kehittää, digitoida ja leikata leffamme ja vieläpä 16 mm filmille! Leffan tekemisestä ja kisaan osallistumista tuli aivan mielettömän hyvät fiilikset.

Leffan nimi on 1000 auringon kirkkaus. Sen tekemisestä kuvattiin making-of-pätkä, joka on katsottavissa vimeossa. Itse leffa esitetään tiistaina 8.6. klo 18 Maxim 2 -elokuvateatterissa yhdessä 9 muun kisaan osallistuneen leffan kanssa. Liput näytökseen maksavat huimat 5,50 euroa ja niitä saa Finnkinolta.

Edit: elokuvamme pääsi Uneton48-finaaliin! Uskomatonta. Loppukiri alkakoon. \o/

Valurautapata teki tehtävänsä, sillä ruoka osoittautui tosi maukkaaksi, vaikka jouduinkin tyytymään eri merkkiseen olueen, kun en newcastlelaista löytänyt. Valkosipuliperunat sopivat erittäin hyvin padan kylkiäiseksi. Valkosipuliperunoiden loputtua söin viimeisen annoksen padasta lyhyen pastan kera ja sekin toimi vallan mainiosti. Ohje tulee tässä sekä alkuperäiskielellä että suomeksi.

Geordie beef an broon

(Reelly gan te toon)

Sorves six

• 2½ lb stewin steak
• 1½ oz flour
• 2 oz drippin
• 1 large onion
• 1 tablespoon tomato puree
• 1 tablespoon mild mustard
• 1 pint Newcassel Broon
• salt an pepper

Heat the oven te 325 °F. Mix the flour wi salt an pepper. Cut the meat in te wan inch cubes an tossem in the flour.

Melt the drippin. Aah knaa, oil’s new-gangled but drippin tastes bettor! Broon the meat at onions, then storr in the tomato puree an mustord.

Belnd in the Broon (it blends in anywhere) an add plenty of salt an pepper.

Bring the boild an then transfor te a casselrole. Cook for 2½ hours or till the mat’s tendor.

Newcastlelainen naudanlihapata

kuudelle hengelle

• reilu kilo raavaanlihaa
• 40 g vehnäjauhoja
• 50 g paistirasvaa
• iso sipuli
• 1 rkl tomaattipyreetä
• 1 rkl mietoa sinappia
• tuoppi Newcastle Brown Alea
• suolaa ja pippuria

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi ja pyöräytä jauhoissa. Kiehauta rasva, ruskista lihakuutiot pienissä erissä ja pyöräytä ne tomaattipyreessä ja sinapissa. Ruskista vielä sipuli.

Laita sipuli, lihakuutiot, olut ja paljon suolaa ja pippuria pataan ja anna hautua 170-asteisessa uunissa 2,5 tuntia.

Siltamäessä oli aluksi muutamilla väylillä tiheään kasvanutta heinää ja nokkosta, mutta nyt melkein kaikki väylät on siistitty hyvään pelikuntoon. Harvat miinukset radalla tulee enää hyvällä säällä väylien keskellä loikoilevista lajista tietämättömistä auringonottajista, joiden vuoksi ei aina pysty heittämään.

Olen suunnitellut muutamien Etelä-Suomen 18-väyläisten ratojen kiertämistä tutustumismielessä, mm. Hangon ja Tampereen. Liitokiekko.comissa on Suomen radat kartalla ja listattuna.

Itse olen käynyt heittämässä muutamia ratoja läpi pääkaupunkiseudun lähellä ja niistä alkaa olla muodostunut aika hyvät mielipiteet. Alla omat näkemykseni kiekkogolfratojen hyvistä ja huonoista puolista ja kiertämäni lähiradat järjestettynä niiden perusteella.

plussat

• vaihtelevat maastonmuodot
• vaihtelevat esteet väylillä (puita/aukeaa/vettä)
• vaihtelevat väylien pituudet
• palveluja (vesipiste/vessa/kioski/eväspaikkoja)
• kunnolliset korit ja teet
• täysi 18-väyläinen rata

miinukset

• aluskasvillisuus, johon kiekko häviää, erityisesti nokkoset
• ulkoilureitti = ihmisiä
• ulkoilualue = auringonottajia
• rikottavia autoja/ikkunoita
• mutainen maasto

rata-ranking

1. Vihti/Ojakkala (entinen): +5 -1
2. Vihti/Nummelanharju: +5 -1
3. Helsinki/Meilahti: +5 -2
4. Helsinki/Siltamäki: +4 - 2
5. Helsinki/Tali: +4 -3
6. Kerava/Keinukallio: +4 -3
7. Vantaa/Päiväkumpu: +3 -2
8. Vantaa/Simonmetsä: +3 -2
9. Janakkala/Kiipula: +2 -1

1. John Dowland: Frog Galliard (Simo)
2. J.S. Bach: Bourrée (BWV 831) (minä)
3. Bach: Cembalokonsertto numero 5, f-molli; osa 2, Largo (BWV 1056) (minä)
4. Dowland: Can She Excuse My Wrongs? (minä + Simo)
5. Dowland: Come Again (minä + Simo)
6. G. F. Händel: Ombra mai fu (Aarne + minä)
7. Giuseppe Giordani: Caro mio ben (Aarne + minä)
8. Antonio Vivaldi: Luuttokonserto d-duurissa (RV93) (Simo + minä)
   1. Allergro
   2. Largo
   3. Allergro

Kun säestin Aarnen laulamia aarioita, tuli mieleen, että oman lauluääneni harjoittaminen voisi olla paikallaan. Mutta toisaalta, Dowlandin lauluja sopii laulaa ilman klassista äänenmuodostusta – niin kuin yllä linkkaamissani Stingin levytyksissä, eikö vain? :)

Olin harjoitellut myös Bachin c-mollin Fantasiaa (BWV 906), mutta se ei ennättäny tähän konserttiin mukaan… ehkä se kuullaan vielä jossain minun soittamanani. Kappale on nimittäin tosi nätti ja melko haastavakin.

Kiitokset Mikolle cembalokuvasta!

Huomasin, että ohjelman taustamusiikkina oli käytetty paria kappaletta Nine Inch Nailsin tuoreelta, netissä julkaistulta The Slip -albumilta. The Slip sopi hyvin kyseisen dokkarin taustamusiikiksi äänimaailmansa ja tunnelmansa vuoksi – ja ennen kaikkea siksi, että NIN julkaisee musiikkinsa nykyisin ilman levy-yhtiötä ilmaiseksi netissä. Kaiken kukkuraksi The Slip on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, joka mm. antaa luvan käyttää musiikkia osana muita uusia teoksia (kuten tv-ohjelmia), näillä lisäehdoilla:

• alkuperäisen teoksen tekijä (eli Nine Inch Nails) on ilmoitettava
• teosta (The Slip -albumia) ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin
• jos teosta (The Slipiä) käytetään uuden teoksen pohjana, tulee syntynyt teos jakaa samalla lisenssillä

YLEn dokumentissa ei kuitenkaan mainittu sanallakaan alkuperäisteosta, eikä tv-ohjelmaa oltu lisensoitu Creative Commons -lisenssillä!

Voihan olla, että YLE olisi sopinut musiikin käytöstä erikseen CC-lisenssin ohi, mutta taustamusiikin tekijän mainitsematta jättäminen vaikuttaa epäilyttävältä joka tapauksessa. Netistä ladatun musiikin luvaton käyttö (eli CC-lisenssiehtojen rikkominen) olisi aika ironista juuri tämän dokumenttiohjelman yhteydessä, sillä dokumentissa kritisoidaan useaan otteeseen musiikin nettilatailua.

Last.fm ja Spotify

Rupesin käyttämään viime lokakuussa Last.fm:ää, joka tallentaa tiedot (koneella) kuuntelemastani musiikista ja ehdottaa sen perustella minulle uutta musiikkia ja tarjoaa sosiaalisia verkkopalveluja musiikkimakujen ympärillä. Spotify täydentää tätä yhtälöä näppärästi.

Nyt norjalainen Vilhelm K. Vardøy keksi kirjoittaa erinomaisen sovelluksen, joka ehdottaa uutta Spotifystä löytyvää musiikkia oman Last.fm-profiilin perusteella. Sovellus löytyy osoitteesta http://lutt.se/lastfm+spotify+new/.

Käyttöjärjestelmätuki

Kehutaan vielä: Spofity löytyy sekä Windowsille että Mäkille! Ja mikä parasta: Windows-versio toimi heittämällä omassa 64-bittisessä Linuxissanikin Winen avulla.

Spotifyn URI-osoitteet

Kehut eivät tahdo loppua: yksi Spotifyn saavutus on URI-osoitteet, joilla voi viitata esimerkiksi kappaleeseen, artistiin, albumiin tai soittolistaan. Esimerkiksi tänään löysin lopulta Prodigyn uuden albumin Invaders must die Spotify-osoitteesta spotify:album:1kwRrjhURNyJLXEfCQEsbz.

Osoitteet saa toimimaan ainakin Firefoxissa helposti tämän ohjeen avulla.

Maantieteelliset rajoitukset

Edellisestä päästäänkin ensimmäiseen valitusvirteen: kyseinen tuore Prodigyn albumi ei ole kuunneltavissa Suomessa! Miksei? –Ilmeisesti levy-yhtiöt elävät Spotify-diileissäkin viime vuosituhatta ja haluavat kontrolloida levitystä maantieteellisin rajoituksin… toivottavasti näistä kuluttajia kiusaavista rajoituksista päästään eroon joskus, niin musiikin kuin liikkuvan kuvan puolella.

Spotify Premium

Spotify on vahvassa nousujohteessa (Hesarissakin oli juttu hiljattain), ja tähän mennessä kaikki palvelusta löytyvä on ollut suurimmaksi osaksi positiivista. Mainoksiakaan ei tule mielestäni liikaa ilmaisessa käytössä. Pitää toivoa, että linja on sama jatkossakin, eikä tämä lysti muutu joku kaunis päivä vain maksavien Premium-käyttäjien huviksi.

Idea on aivan loistava ja kuunteluohjelma erinomaisen hyvin toteutettu – mieleen tulee vain: miksei tätä ole tehty aiemmin? Vastaus lienee, että sopimusten tekeminen levy-yhtiöiden kanssa on vain niin vaikeaa. Nyt ruotsalaiset ovat onnistuneet siinä varsin hyvin. Toinen vastaava palvelu on Deezer.

Spotifyä ei tietysti voi käyttää esimerkiksi lenkkipolulla, autossa tai vaikkapa pleikalla, mutta ehkäpä nämäkin onnistuvat tulevaisuudessa, kun langattomat nettiyhteydet, kulutuselektroniikka ja softat tästä vielä hieman kehittyvät. Ensin mp3set tekivät cd-levyt turhiksi ja epäkäytännöllisiksi; nyt Spotify tekee mp3set epäkäytännöllisiksi: tiedostoja ei tarvitse siirtää koneelta toiselle eikä pelätä biisien häviämistä kovalevyn/softan/drm:n hajotessa.

Aina kuitenkin on olemassa musiikkia, jota ei julkaista netissä kaikkien saataville (kuten epäkaupalliset ja pienten, itsenäisten yhtyeiden äänitteet). Sellaisen sisällön soittaminen ei tietysti onnistu Spotifystäkään.

Itselläni Spotify täyttää juuri sopivasti sen tarpeen, kun haluaa tsekata jotain ennen kuulematonta, uutta tai vanhaa musiikkia, että mistä siinä on kysymys, ennen kuin haluaa ostaa kappaleita itselleen. Myös työkäytössä Spotify on näppärä.

Spotifyä voi käyttää joko ilmaiseksi, jolloin joutuu kuuntelemaan mainoksia silloin tällöin tai sitten voi maksaa 9,9 euroa kuussa mainoksettomasta käytöstä. Ilmaiskäyttö vaatii kutsun Spotifyn käyttäjäksi. Uusia kutsuja jaetaan päivittäin ainakin lakka.se:ssä ja fleo.se:ssä.

Nyt Spotify hoitaa (uuden) musiikin kuuntelun järkevästi ja telkkuohjelmat saa TVKaistasta; kuka kehittäisi yhtä näppärän palvelun elokuvien ja sarjojen katsomiseen?

Päivitys: Spotify-tunnareita jaetaan myös rejected.se:ssä.

Ainekset

• 2 sipulia
• 3-4 porkkanaa
• 2-3 valkosipulinkynttä
• tölkillinen (yrtti)tomaattimurskaa
• tomaattipyree
• tuoreita tai kuivattuja yrttejä (tuore basilika sopii erinomaisesti)
• vettä (ja yrttimaustekuutio)
• 1 purkki ranskankermaa
• 1 pieni pussillinen pakastekatkarapuja
• gnocchi-pastaa
• parmesaanilastuja

Valmistus

Pilko sipuli pieneksi, murskaa valkosipulinkynsi ja laita oliiviöljyyn pannulle paistumaan. Raasta porkkanat ja heitä pannuun. Paista hetken ajan. Lisää tomaattimurska, -pyree ja vettä. Jos käytät kuivattuja yrttejä, lisää myös ne.

Anna seoksen hautua kannen alla 1–2 tuntia. Jos haluat kastikkeesta hienojakoisempaa, survo sitä haudutuksen lopuksi survimella.

Lisää aivan lopuksi ranskankerma, tuoreet yrtit ja sulatetut katkaravut. Pakastekatkaravut saa pikasulatettua siivilässä juoksevan kylmän veden alla. Älä keitä kastiketta enää tämän jälkeen. Jos haluat kastikkeesta juoksevampaa, lisää vielä ruokakermaa.

Kastike sopii mielestäni hyvin gnocchi-pastan kanssa: katkaravut kun kulkeutuvat gnocchien sisään. Tarjoa lisäksi tuoreita parmesaanilastuja (perunankuorimaveitsellä saa hyvin lastuttua!). Italialaiset sanovat, ettei parmesaania muka tule syödä katkarapujen kera, mutta parmesaani sopii kyllä tähän kastikkeeseen.

Jos koko satsi ei mene kerralla, voi haudutettua vihannesseosta pakastaa ennen katkisten ja kerman lisäämistä. Kastike toimii myös kasvisruokana ilman katkarapuja.