Paulan suppis-beluga-paistos

Sunday 22.11.2015 klo 17.52

suppispaistos

Beluga-linssit

  • 2 dl belugalinssejä
  • 4 dl keitinvettä
  • 1 tl kasvisliemijauhetta
  • 0,5 tl sipulijauhe
  • suolaa
  • mustapippuria

Suppilovahveropaistos

  • 1,5 l suppilovahveroita
  • 2 pientä sipulia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • voita paistamiseen
  • suolaa
  • mustapippuria
  • tuoretta timjamia

Muut ainekset

  • 250 g lyhyttä tummaa pastaa
  • 2 isoa siivua vaaleata leipää riivittynä
  • oliiviöljyä paistamiseen
  • tuoretta timjamia
  • pippuria
  • 1 ruukkulehtikaali pilkottuna
  • 1,5 rkl kurpitsasiemenöljyä

Valmistaminen

  1. Huuhtele belugalinssit
  2. Kiehauta linssien keitinvesi ja lisää siihen kasvisliemijauhe
  3. Laita linssit kiehumaan
  4. Pilko sipulit
  5. Putsaa ja pilko suppilovahverot
  6. Paista suppiksia kunnes vesi on haihtunut
  7. Lisää pannulle reilusti voita ja sipulit
  8. Keitä sienien ja sipulien paistuessa lyhyt pasta
  9. Mausta suppis-sipulipaistos suolalla, pippurilla ja pilkotulla tuoreella timjamilla
  10. Kun pasta on kypsää, lisää se sipulien ja sienien joukkoon
  11. Kun linssit ovat kypsiä, valuta ne
  12. Mausta valutetut linssit sipulijauheella, suolalla ja mustapippurilla
  13. Riivi 2 isoa siivua vaaleata leipää mahdollisimman pieniksi palasiksi
  14. Paista leipä rapeiksi krutongeiksi oliiviöljyssä
  15. Maista krutongit tuoreella timjamilla ja hyppysellisellä mustapippuria
  16. Pilko lehtikaali
  17. Siirrä kourallinen pilkottua lehtikaalia ja krutonkeja sivuun valmiin ruoan päälle laitettavaksi
  18. Lisää lopuksi maustuneet linssit, pilkottu lehtikaali ja krutongit sipuli-suppispaistokseen
  19. Valuta päälle varovasti – tai maun mukaan – kurpitsasiemenöljyä
  20. Maista ruokaa ja mausta tarvittaessa lisää
  21. Viimeistele annos ripottelemalla pinnalle lehtikaalilla ja krutongeilla

Tarjoa ruoka parmesanin kera. Ohjeen mukaisella reseptillä ruoasta tulee melko rapsakka. Jos haluat kastikemaisemman, lisää sieni-pastaseokseen esimerkiksi yrttimaustettua tuorejuustoa. Myös mascarpone ja vuohenjuusto sopivat kyytipojaksi.

Ruokajuomaksi sopinee hyvin valkoviini.

Inkiväärijäätelö ja omena–kaurapaistos

Saturday 2.5.2015 klo 21.56

Sain viime syksynä syntymäpäivälahjaksi OBH Nordican jäätelökoneen ja reilun puolen vuoden aikana on tullut kokeiltua jo toistakymmentä reseptiä. Tänään vuorossa oli inkiväärijäätelö, jota tarjosin omena–kaurapaistoksen kanssa. Maut toimivat todella hyvin yhteen ja jäätelö sai juuri oikeanlaisen rakenteen. Paula jopa kehui annosta ”tosi gourmet’ksi”!

Inkiväärijäätelö

Alkuperäinen resepti, josta käytin kolmasosan kokoiset ainekset ja sain sen juuri mahtumaan jäätelökoneen 0,32 litran kulhoon.

Ainekset

  • 0,7 dl ruokosokeria
  • 1 dl maitoa
  • 1 vaniljatanko
  • 2 dl kuohukermaa
  • 2 keltuaista
  • 2–3 cm:n pala tuoretta inkivääriä raastettuna

Valmistus

Laita maito, ruokosokeri ja vaniljatanko kattilaan vesihauteeseen. Nosta pois liedeltä kun seos alkaa poreilla.

Riko keltuaisten rakenne erillisessä kipossa ja kaahda keltuaiset hiljalleen kattilaan koko ajan sekoittaen. Nosta kattila taas vesihauteeseen.

Anna poreilla koko ajan sekoittaen kunnes massa sakenee. Tämä vie noin viisi minuuttia.

Poista vaniljatangot, halkaise ne ja rapsuta pikkulusikalla siemenet masssaan. Lisää myös raastetu inkivääri.

Anna seoksen jäähtyä. Peitä astia kelmulla ettei pintaan pääse muodstumaan kavoa.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Nostele vaahto jäähtyneen massan joukoon. Jäähdytä seos vielä jääkaapissa. Kaada seos jäätelökoneeseen ja valmista noin 30-40 minuuttia.

Omena–kaurapaistos

Klassikkoresepti löytyi yläasteen kotitalousvihkosta nimellä Kaura-toskaomenat.

Ainekset

  • 2 omenaa
  • ½ dl vettä
  • 50 g margariinia
  • ½ dl sokeria
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 1 tl kanelia

Valmistus

  1. Laita uuni kuumenemaan 200 °C
  2. Voitele uunivuoka
  3. Pese ja kuori omenat. Leikkaa ne lohkoiksi vuokaan ja kaada vesi päälle
  4. Sulata margariini kattilassa, lisää sokeri, kaurahiutaleet ja kaneli. Sekoita kauhalla tasaisesti. Kaada seos omenien pinnalle.
  5. Kypsennä 200 °C noin 30 minuuttia

Yksityishenkilöiden fi-verkkotunnukset tietoyhteiskuntakaaressa

Monday 10.2.2014 klo 21.59

Viestintävirasto tiedotti hiljattain, että tietoyhteiskuntakaaren astuessa voimaan 5.9.2016 fi-verkkotunnusten haltija ei voi enää suoraan hallinnoida omia verkkotunnuksiaan. Hallinnoinnista voisi huolehtia vain palveluntarjoaja, mikä aiheuttaa lisäkuluja ja -vaivaa niille verkkotunnusten haltijoille, jotka eivät nykyisin palveluntarjoajaa tarvitse, vaan hoitavat nimipalvelujen yms. hallinnoinin itse. Esimerkiksi minä hallinnoin kolmea fi-verkkotunnusta itse.

Tekeillä olevasta tietoyhteiskuntakaaresta on annettu Hallituksen esitys 221/2013. Esityksessä palveluntarjoasta käytetään nimitystä verkkotunnusvälittäjä. Ensimmäisenä tulee mieleen seuraavat kysymykset:

  • Miten vaivalloista on rekisteröityä itse verkkotunnusvälittäjäksi ja mitä kuluja siitä syntyy?
  • Nykyinen järjestely on erinomainen minun kaltaisilleni verkkotunnusten haltijoille. Onko todella tarpeen tehdä hallinnoinnista aiempaa monimutkaisempi yksityishenkilöille?
  • Mitä hyötyjä tästä seuraa, jos fi-tunnuksia hallinnoivat yksityishenkilöt kuitenkin rekisteröityvät verkkotunnusvälittäjiksi?

Verkkotunnusvälittäjiä koskevat osuudet hallituksen esityksessä

Sivulla 62 (korostukset olen tehnyt itse):

Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa ainoastaan verkkotunnusvälittäjät voisivat merkitä tietoja Viestintäviraston ylläpitämään verkkotunnusrekisteriin. Käyttäjät eivät voisi enää itse tehdä merkintöjä rekisteriin, vaan verkkotunnusvälittäjät huolehtisivat kaikista ylläpitotoimenpiteistä Viestintäviraston hyväksymää teknistä rajapintaa hyödyntäen.

Sivuilla 62-63:

Ehdotuksessa verkkotunnusvälittäjiin kohdistuvaa sääntelyä lisättäisiin. Verkkotunnusvälittäjälle asetettaisiin riittävät toimintavelvoitteet asiakaspalvelun laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että verkkotunnusvälittäjillä on riittävät asiakas-, palvelu- ja tekniset resurssit, korkea tietoturvan taso sekä riittävä kyky tarjota ammattimaista palvelua.

Sivu 158:

Verkkotunnusvälittäjällä tarkoitettaisiin sellaista oikeushenkilöä, yksityistä elinkeinoharjoittajaa, muuta yhteisöä tai luonnollista henkilöä, joka on tehnyt 165 §:ssä tarkoitetun verkkotunnusvälitysilmoituksen. Ilmoituksen tekemiseen oikeutettujen joukkoa ei ehdotettaisi rajattavaksi.

Sivulla 159:

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan verkkotunnusvälittäjän olisi tehtävä ilmoitus verkkotunnusrekisteriä hallinnoivalle viranomaiselle ennen verkkotunnusten välitystoiminnan aloittamista. Käytännössä tämä tarkoittaisi fi-maatunnuksen osalta Viestintävirastoa … Luonnollisen henkilön toimiessa verkkotunnusvälittäjänä pakollisia yhteystietoja olisivat etu- ja sukunimi, henkilötunnus, postiosoite, puhelinnumero ja prosessiosoitteena käytettävä sähköpostiosoite.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Hallituksen esityksien asiasisältö ei yleensä muutu valiokunnissa. Lähetän joka tapauksessa ylläolevat kysymykset esitystä valmisteelle virkamiehelle liikenne- ja viestintäministeriöön.

Päivitys 11.2.2014 17.45:
Ylitarkastaja Laura Tarhoselle lähettämäni viesti:

Hei,

Viestintävirasto tiedotti tietoyhteiskuntakaaren vaikutuksista verkkotunnusten hallinnointiin seuraavasti: “Verkkotunnuksen haltija tarvitsee jatkossa omien verkkotunnustensa hallinnointia varten palveluntarjoajan” (https://domain.fi/info/index/tietoa/ajankohtaista/2014/P_3.html). Hallinnoin muutamia fi-verkkotunnuksia itse ja olen usein asioinut Viestintäviraston verkkotunnusjärjestelmässä (https://domain.fi/).

Tutustuin Hallituksen esitykseen tietoyhteiskuntakaaresta ja ymmärsin, että halutessani jatkossakin hoitaa hallinnoinnin omin päin vaaditaan minulta rekisteröityminen verkkotunnusvälittäjäksi Viestintäviraston järjestelmissä. Epäselväksi jäi, että miten omien verkkotunnusten hallinnointi omin päin muuttuu käytännössä.

Vaaditaanko verkkotunnusvälittäjältä sellaisia toimenpiteitä tai maksuja, mitä verkkotunnuksen haltijalta ei nyt edellytetä?

Esityksessä uutta järjestelyä perusteltiin Viestintäviraston roolin selkeytymisellä. Nykyinen järjestely on kuitenkin erinomainen minun kaltaisilleni verkkotunnusten haltijoille. Toivottavasti uuden järjestelyn toteutuksessa Viestintävirastossa otetaan huomioon yksityishenkilöiden omien verkkotunnusten vaivaton hallinnointi. Nykyisellään esityksestä jää mieleen, että byrokratia verkkotunnusten ympärillä lisääntyy yksityishenkilön näkökulmasta katsottuna.

Kirjoitin aiheesta blogiini seuraavan kirjoituksen:
http://peruna.fi/kuu/2014/02/10/yksityishenkiloiden-fi-verkkotunnukset-tietoyhteiskuntakaaressa/

Vastaus

Sähköposti 24.2.2014 16.48 Laura Tarhoselta:

Hei,

Kiitos vielä viestistänne ja hyvistä kysymyksistä.

Eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä olevassa lainsäädäntöehdotuksessa tietoyhteiskuntakaareksi, on tosiaan ehdotettu nykyistä .fi-verkkotunnusten hallinnointimallia muutettavaksi.

Ideana uudistuksessa on kaupallisten ja hallinnollisten toimien erottaminen, eli siirtyminen välittäjämalliin, joka on yleisesti muualla Euroopassa käytössä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä ns. sekamalli verkkotunnushallinnossa, jossa käyttäjä voi hakea verkkotunnusta suoraan Viestintävirastolta tai käyttää verkkotunnuspalvelun tarjoajaa, joka hoitaa hakemisen asiakkaan puolesta ja mahdollisesti tarjoaa muita palveluita kuten kotisivutilaa ja sähköpostipalvelua. Ehdotetun sääntelyn mukaan Viestintävirasto ei enää tarjoaisi verkkotunnusten käyttäjille suoraa mahdollisuutta hakea verkkotunnuksia heidän kauttaan, vaan tähän tulisi jatkossa käyttää verkkotunnusvälittäjää.

Kuten viestissänne totesittekin, verkkotunnusvälittäjän tulee tehdä ilmoitus ennen toimintansa aloittamista Viestintävirastolle. Sitä kuka tai mikä taho verkkotunnusvälittäjä voisi olla, ei ole ehdotetussa tietoyhteiskuntakaaressa rajattu. Ilmoittautuminen välittäjäksi ei myöskään maksa mitään. Ehdotuksessa on kuitenkin säädetty tiettyjä velvollisuuksia verkkotunnusvälittäjälle ja toisaalta myös selkiytetty roolijakoa (Viestintävirasto, verkkotunnusvälittäjä, verkkotunnuksen käyttäjä). Verkkotunnusvälittäjän on mm. kyettävä merkitsemään tietoja verkkotunnusrekisteriin Viestintäviraston määrittelemällä teknisellä järjestelyllä ja huolehdittava toimintansa tietoturvasta. Teknisellä järjestelyllä viitataan esimerkiksi monissa muissa maissa käytössä olevaan EPP-rajapintaan.

Kysyitte viestissänne verkkotunnusvälittäjiltä vaadittavista toimenpiteistä ja maksuista. Kuten todettu verkkotunnusvälittäjäksi ilmoittautuminen on maksutonta, eikä suoraan välittäjänä toimimisesta johtuvia muitakaan uusia maksuja ole tietoyhteiskuntakaaressa ehdotettu. Kuten tälläkin hetkellä, verkkotunnusvälittäjän tulisi maksaa tekemästään merkinnästä tai sen uusimisesta Viestintävirastolle ns. verkkotunnusmaksu. Toimenpiteiden osalta tilanne on siinä mielessä hieman erilainen, että ehdotetuissa uudistuksissa pyrkimyksenä on nimenomaan, että verkkotunnusvälittäjät ottavat suhteessa verkkotunnusten käyttäjiin vastuulleen Viestintäviraston tällä hetkellä hoitamia neuvonta- ja asiakaspalvelu-tehtäviä.

Toivottavasti tämä vastasi kysymyksiinne! Viestintävirasto on se taho, joka aikanaan tietoyhteiskuntakaarta tulisi toimeenpanemaan. Jos teille jäi vielä jotain käytännön kysymyksiä aiheesta, niin ohjaankin olemaan Viestintävirastoon yhteydessä.

Myös Viestintävirasto antoi hyvin samansuuntaisen tiedotteen: https://domain.fi/info/index/tietoa/ajankohtaista/2014/P_5.html. Jatkossa siis verkkotunnusvälittäjät ylläpitävät fi-domainien tietoja ilmeisesti Extensible Provisioning Protocol -rajapinnan yli. Valmiit kirjastot löytyvät näköjään Javalle ja C++:lle, Perillle sekä .NETille (C#).

Päivitys 25.2.2014 klo 23:58
Viestintäviraston mukaan domain.fi:n selainkäyttöliittymä pysyy käytössä, joten loppujen lopuksi juuri mikään ei muutu nykyitilanteeseen verrattuna:

Omenapannukakku

Sunday 9.2.2014 klo 1.13

Jos taloudesta löytyy uunipaistamista kestävä (valurauta)pannu, niin suosittelen kokeilemaan tätä helppoa ja nopeaa herkkua!

Omenapannari

Ainekset:

  • 5 dl maitoa
  • 2-3 kananmunaa
  • 2 dl jauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • 2 omenaa
  • fariini tms sokeria
  • rasvaa paistamiseen

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Vatkaa maito, munat, jauhot ja sokeri taikinaksi ja laita turpoamaan. Poista omenoista siemenkodat ja viipaloi n. 3 mm paksuiksi viipaleiksi. Kuumenna pannu liedellä kuumaksi ja paista omenaviipaleita pannulla, mutta ei ihan löysiksi.

Kaada taikina paistettujen omenaviipaleiden päälle. Siirrä pannu uunin keskitasolle. Paista noin 30 minuuttia tai kunnes taikina on päältä kauniin ruskea ja myös keskeltä kypsää.

Removing a buzzer

Sunday 10.11.2013 klo 0.47

I bought this Wave Qi wireless mobile phone charger (model FTQI-001A) for my Nexus 4. The charger is otherwise nice, but beeps whenever the mobile phone is laid on the charger and starts charging. It is very annoying – especially because I often start charging at the end of the day when other people have gone to bed.

So, I unscrewed the casing and tried to find the buzzer that makes the noise. I recognized the usb interface for power, the coil for the actual wireless charging and the circuit board. A friend hinted that the buzzer might be the component marked with J1 which was the only one that looked a little like a small box. And so it was:

Buzzer

I was already pondering on whether removing the buzzer by soldering might break the whole thing but then I found a video on removing the buzzer from another charger. The buzzer box on my charger easy to open without breaking the box. This revealed a thin metal disc and a coil below. The solution was just to remove the metal disc and close the buzzer box. This way the buzzer can even be restored:

Buzzer plate removed

Great success!

borat_great_success

Thanks veksu, jussik and oh2gxn for your support on IRC!